Preppailun haasteina ajankäyttö, suunnitelmattomuus ja määrien arviointi

Kaikkien ei todellakaan edes tarvitse prepata! 

Preppaus on trendaava sana, joka ehkä vie ajatukset jotenkin liikaa pois siitä ihan tavallisesta ruokahuollon pyörityksestä. Preppaus tarkoittaa etukäteen valmistautumista, jonka tarkoituksena on yleensä helpottaa kiireistä arkea. Ruokaa prepattaessa, voi valmistaa ison satsin ruokaa, tehdä valmiita annoksia tai valmistella ruokien raaka-aineita ennakkoon. Mikään keittiömestari tässä ei todellakaan tarvitse olla- minäkin olen vain ihan tavallinen äiti, enkä edes erityisemmin pidä ruoanlaitosta! 😅

Kysyin Instagramissa @miialafi tililläni, mikä preppauksessa koetaan haastavaksi. Suurimpia haasteita olivat selvästi aloittaminen, suunnitelmallisuus, määrät sekä epätietoisuus ruokien säilyvyydestä. Mitään oikotietä timanttisesti toimivaan preppirutiiniin en valitettavasti voi antaa, sillä kuten muutkin rutiinit, tämä vaatii toistoja- sinulta itseltäsi. En edes huijaa, että voisit vain alkaa suunnittelemaan viikon ruokalistat ja rennosti jatkossa preppailla joka sunnuntai, sillä aloittaminen oli haastavaa myös minulle. Muistan erittäin hyvin, kuinka se oikeasti tuntui välillä raskaalta ja vaikealta. Koko keittiö räjähti käsiin ja puolivälissä meinasi tulla melkein itku. Tiskitkin saattoi joskus jäädä seuraavalle päivälle kun virta ja innostus loppuivat kesken. 

Mutta onneksi jatkoin, sillä rutiini muodostui niin ruokalistan suunnittelun kuin preppauksenkin ympärille. Sain luotua meidän perheelle toimivamman tavan ruokahuoltoon ja valtavasti helpomman arjen. Sunnuntaipreppi on nykyään asia, josta en varmasti luovu ennen kuin lapset muuttavat kotoa. Tuskin silloinkaan. 

Koostin alle Instagramista saamiani vastauksia ja ajatuksiani sekä vinkkejäni niiden ympärille. Kaikki ei toimi kaikille, eikä kaikkien todellakaan edes tarvitse prepata! Miksi pitäisi? Suosittelen kuitenkin pohtimaan, kannattaisiko kokeilla? Unohda preppaus -sana ja lähde liikkeelle pienestä. Kun tiedät, että teillä on tulossa kiireinen arki-ilta, valmista ruokaa edellisenä päivänä tupla-annos! 

Aloittaminen ja ajankäyttö

"Ajankäyttö"

"Aloittaminen" 

"Mitä, miten, milloin, mihin" 

"Aloittaminen, löytyisipä jostain 5 päivän kauppalista ja vaihe vaiheelta ohje, jolla päästä alkuun." 

"Alkuviikon ruuat hoituu, mutta loppuviikolla ei ehdi preppailla." 

"Illalla ei ole paukkuja tehä mitään, vapaapäivinä ei olla ikinä kotona." 

"Inhoan ruuanlaittoa ja yritän palastella sen mahd pieniin osiin." 

 "Ei jaksais koko sunnuntaita viettää keittiössä." 

Rehellisyyden nimissä, preppaus vie varmasti aluksi hieman enemmän aikaa. Toisaalta, se sama aika ja enemmänkin tulee muuten käytettyä pitkin viikkoa. Minäkään en juuri nauti ruoanlaitosta, se on minulle enemmänkin arjen pakollinen paha, joka on kuitenkin hoidettava. Käytän mieluummin kerran siihen vähän enemmän aikaa kuin joka päivä. Kun rutiini alkaa muodostua, homma helpottuu ja siihen menee huomattavasti vähemmän aikaa. Osaat myös paremmin arvioida ajankäyttöäsi, mitä useammin preppaat. 

Päätä päivät! Päätä etukäteen milloin otat hetken aikaa suunnittelulle ja milloin mahdollisesti preppaat. Kun aika on päätetty, sinun ei jatkuvasti tarvitse pyöritellä "pitäisi"- ajatusta päässäsi. Esimerkiksi sunnuntaipreppi muodostui meille juuri niin, että valittiin meidän arkeemme sopivin ajankohta preppailulle. Nykyään meidän ruokasuunnitelma pyörii jonkin verran yritystoimintani ja reseptitestausten ympärillä, mutta ennen minulla oli tähänkin ajankohta, jolloin suunnittelin tulevan viikon. Eihän se haittaa mitään jos se ei aivan joka viikko onnistu, se on silti parempi kuin se, ettei suunnittelua tehdä koskaan! 

Jos aikaa on käytössä todella rajallisesti, miettisin sellaisia ruokia joihin voi hyödyntää samoja raaka-aineita. Keitä enemmän perunoita, jolloin toiselle ruoalle niitä voi paistaa. Keitä tupla-annos pastaa ja hyödynnä puolet pastavuokaan ja tee lopuista pastasalaatti. Preppaus voi olla myös todella nopeaa! Kiusaukset valmistuvat vain sekoittamalla aineet vuokaan ja samalla uunissa kypsyvät esimerkiksi broilerleikkeet. Yhdestä isosta jauhelihamassasta voit tehdä pihvit, pyörykät ja murekkeen. Pakasta osa ja sulata valmiit pyörykät arkiaterialle. Ei prepattavien ruokien tarvitse olla mitään mestariteoksia, joissa olisi lukuisia raaka-aineita. Preppaamista on senkin, että edellisenä iltana valmistellaan seuraavaa päivää. Tämä on varmasti yleisin malli lapsiperheissä! Jos teet ruokaa aina tupla-annoksen, voit olla jo puolet viikosta kokkaamatta! 😄

Suunnitelmallisuus

"Suunnittelu"

"En saa ruokasuunnittelusta rutiinia."

"Ruokalistan suunnittelu ja usean ruuan teko samanaikaisesti." 

"Keksiä mitä preppais." 

"Ruokalistan suunnittelu"

"Uupuu reseptit, joissa ohjeistettaisiin preppaukset" Sit olis helppoa alkaa soveltaa." 

"Ideat mitä syötäisiin, viikkolistat" 

"Joutuis tehdä kerralla monta ruokaa, kun ei samaa ruokaa vihti montaa päivää syödä." 

"Että ruuat unohtuu kaapin perälle ja pilaantuu, kun ei muista mitä siellä on." 

"Pelkkä ruokalistan suunnittelu tuntuu vaikealta." 

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mitään tämän kuluneempaa en keksi, mutten myöskään mitään, mikä pitäisi enemmän paikkaansa. Jos arkiruokailu menee mutulla ja "mitäs me tänään syödään" -kysymys on huulilla usein silloin kun ruoan pitäisi jo olla valmista, kannattaa tosiaan aloittaa suunnittelusta. Itse aloitin tekemällä viikon ruokalistoja ja vasta myöhemmin otin mukaan preppailun.

Suunnitteluakaan ei ole pakko aloittaa viikon ruokalistasta. Mieti, mitä voisitte syödä alkuviikosta tai vaikka viikonloppuna? Suunnittele muutama päivä kerrallaan ja kun se sujuu, suunnittele viikko. Listatkaa perheenjäsenten lempiruokia, joita voi poimia suunnitelmaan. Laatikaa yhdessä lista vaikka ruokakategorioittain. Kun jokainen perheenjäsen keksii listalle yhden keiton, liha-, kana-, kala- ja kasvisruoan, on teillä jo useita arkiruokaideoita. Koululaisetkin kyllä keksivät ruokia vaikka koulun ruokalistalta. Päätä yksi paikka, jonne keräät ruokaideoita (vihko, muistilappu, puhelimen muistio tms.). Kirjaa listaan mielenkiintoiset ruokaideat joihin törmäät netissä tai lehdissä, näin ne ovat helposti yhdessä paikassa ja taas sinulla on enemmän ideoita käytettävissä.

Määrät

"Määrät. Kun tuntuu, että niitä ei osaa arvioida." 

"Mitä ruokaa ja määrät, meillä tulee enemmän hävikkiä jos preppaa, kun preppaa yleensä liikaa." 

"Mitä tehdä ja kuinka paljon." 

"Tytär ei suostu syömään lämmitettyä ruokaa. Pitäisi tehdä joka päivälle uusi ruokalaji." 

"Sopivien ruokamäärien ennakoiminen." 

Mieleeni nousee tässä kysymys, onko määrän arviointi vaikeaa yleisesti vai ainoastaan prepattaessa? Itse en näe näissä eroa, sillä en tiedä yhtään sen paremmin paljonko mieheni tai lapseni jaksavat syödä, vaikka teen ruoan juuri ennen syömistä. Alkuun kannattaa varata kaappiin jokin "vararuoka": Jos ruokaa ei olekaan riittävästi, valmista se. Vararuokana pidän itse jotain arjessa nopeasti valmistuvaa, joka valmistuu pitkään säilyvistä raaka-aineista. Omat suosikkini ovat halloumwok sekä papupata + riisi. Monia ruokia voi myös jatkaa vaikka kasviksilla ja lisätä proteiinia pavuista, linsseistä tai kananmunasta. Jos menet syömään buffaan, otat varmaankin useampaa ruokalajia? Miksei kotonakin, jos jääkaapista löytyy vaikka kahta eri ruokaa joista ei kuitenkaan riitä yksinään koko perheelle?

Jos ruokaa taas valmistuu liikaa, hyödynnä pakastin! Pakasta valmiina annoksina, jotka voivat olla pelastus kiireisen arjen keskellä. Pakastetusta kastikkeesta syntyy helposti pastavuoka ja pakastimesta sulatettu, pannulla voissa paistettu makaronilaatikko on muuten todella herkullista. Jos sama ruoka alkaa kyllästyttää, tuunaa sitä!

Kysyin mieheltäni:

"Jos nyt pitäisi tehdä meille huomiseksi ruokaa, mistä tietäisit paljonko tekisit"? 

"No tekisin vaan jonkun normaalikokoisen makaronilaatikon." 

"Mistä tiedät, että se on sopiva määrä?" 

"No oon mä nyt sen verran tehnyt." 

Eli tässäkin, tekemällä oppii! Sinä olet oman perheesi paras asiantuntija ja tarvittaessa voit vaikka kirjoittaa määriä ylös. Kirjoita muistiinpanoja, mitä seuraavalla kerralla pitäisi olla enemmän ja mitä jäi yli reilusti. Nälkä ja ruokahalu vaihtelevat, mutta ainakin sinulla on jokin suuntaa-antava ajatus. 

"Sitoutuminen, haluaisin olla spontaani vaikka ei viisasta..."

Tarkoitetaankohan tällä, että ruoan valmistaminen etukäteen vie mahdollisuuden olla spontaani? Vaikka preppailen lähes viikoittain, minua ei kyllä ruoka jääkaapissa pidättele. Vielä en ole kertaakaan sanonut, että jotain en voisi tehdä kun on makaronilaatikko jääkaapissa. 😅 Aivan samalla tavalla niille ruoan raaka-aineille pitäisi keksiä jokin plan B, mikäli eivät tulisi käyttöön. Tai jos sponttaanius olisi sitä, että ne ruoan raaka-aineet käydään hakemassa kaupasta ennen ruoan valmistusta, eikö silloin aika arjessa menisi juuri "pakollisten" asioiden hoitamiseen? 

Itse näen asian niin, että suunnitelmallisuus ja asioiden tekeminen silloin kun niille on enemmän aikaa, mahdollistavat sitä spontaaniutta arjessa. Lapsiperhearjen spontaaneja menoja helpottaa kummasti, että töiden ja päiväkodin jälkeen ei tarvitse alkaa ruoanlaittoon. Preppaus ja suunnitelmallisuus helpottaa myös vanhemman omia menoja, koska ruoka lapsille on valmiina eikä siitä tarvitse sen enempää murehtia. Kun suunnitelma on olemassa, siihen on helppo tehdä muutoksia ja vaihtaa vaikka ruokien paikkoja päivältä toiselle. 

❤ Miia Miialasta

Tässä postauksessa kerroin tarkemmin meidän perheen preppirutiineista >>>